Pauluskoi

Tämä artikkeli kertoo Pietarin alueen kaupungista. Pavlovsk on myös Mariupolin kaupungin vanha nimi. Pavlovsk on myös kaupunki Voronežin alueella.
Pauluskoi
(Па́вловск)
Pavlovsk
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Pauluskoi

Koordinaatit: 59°41′N, 30°27′E

Valtio Venäjä
Liittokaupunki Pietari
Piiri Puškin
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Pavlovsk[1] (myös Pauluskoi[2][3], ven. Па́вловск, aikaisemmin ven. Слуцк, Slutsk) on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä. Se sijaitsee Venjoen rannalla 30 kilometriä Pietarin keskustasta etelään Pietarin ja Dnon välisen rautatien varrella (Pavlovskin asema). Hallinnollisesti kaupunki on Puškinin piiriin kuuluva kunta. Pauluskoi on kaupungin perinteinen inkerinsuomalainen nimi.

Historia

Keisarikunnan aika

Paikalla on sijainnut ruotsalaisten rakentama linnake, jonka venäläiset valtasivat vuonna 1702. 1700-luvun puolivälissä seutu oli keisarillisen hovin suosima metsästyspaikka. Vuonna 1777 Katariina II lahjoitti Venjoelle perustetun Pavlovskojen kylän sekä linnan ja Kuznetsin kylät pojalleen Paavali I:lle. Vuonna 1796 Pavlovskojen kylästä tuli kaupunki.

Pavlovskin palatsin etupihaa.

1780-luvun lopusta lähtien Pavlovsk kuului Paavali I:n puolisolle keisarinna Maria Fjodorovnalle ja vuodesta 1828 suuriruhtinas Mihail Pavlovitšille, vuodesta 1849 lähtien suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitšille ja muille keisariperheen jäsenille.

Vuonna 1837 otettiin käyttöön Venäjän ensimmäinen rautatie Pietarista Tsarskoje Seloon ja Pavlovskiin, josta tuli pietarilaisten suosima huvila-alue. Vuonna 1838 avattiin arkkitehti Andrei Stackenschneiderin suunnittelema Pavlovskin asema, jossa vuoteen 1917 saakka järjestettiin korkeatasoisia klassisen musiikin konsertteja.

Ystävyyden temppeli Pavlovskin puistossa.

Pavlovskin palatsi

Pavlovskin historiallinen ydin on uusklassinen palatsi- ja puistokokonaisuus. Vuosina 1782–1807 rakennettiin palladiolaista huvilaa muistuttava Pavlovskin palatsi, joka koostuu kupolikattoisesta päärakennuksesta ja kaarevien pylväsgallerioiden siihen yhdistämistä siipirakennuksista.

Palatsin ovat suunnitelleet Charles Cameron, Vincenzo Brenna ja Andrei Voronihin, sisätilojen viimeistelyyn osallistuivat arkkitehdit Giacomo Quarenghi ja Carlo Rossi. Palatsia ympäröi 600 hehtaarin laajuinen puistoalue, jossa geometrisesti suunnitellut kokonaisuudet yhdistyvät vapaisiin maisemapuistoihin. Puistossa sijaitsevat mm. Charles Cameronin suunnittelemat paviljongit Ystävyyden temppeli, Apollonin pylväikkö ja Kolme sulotarta.

Neuvostoliiton aika

Vuosina 1918–1944 kaupungin nimenä oli Slutsk vuonna 1917 kuolleen vallankumouksellisen Vera Slutskajan mukaan. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset hävittivät palatsialueen, joka on sodan jälkeen restauroitu.[4][5] Pavlovskin palatsialue on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Nähtävyydet

Teollisuus

Kaupungissa ei ole merkittävää raskasta teollisuutta, mutta siellä on saksalaisen Knauff-kipsilevyvalmistajan osittain omistama Ilim Pulp -konserniin kuuluva kartonkitehdas OAO Sankt-Peterburgskij kartonno-poligrafitšeskij kombinat, joka valmistaa kipsilevykartonkia ja painokartonkia, jota jalostaa pakkausmateriaaliksi saman yrityksen yhteydessä syväpaino.

Lähteet

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 179. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. Inkeri: tiekartta. Ingriainfo oy, 1992. ISBN 951-96326-0-3.
  3. Keski-Inkeri: kylä- ja tiekartta. Ingriainfo oy, 1993. ISBN 951-96326-1-1.
  4. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 341–342. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  5. Muštukov, V. & Tihonov, L.: Leningradin museot, s. 157–164. Moskova: Raduga, 1986. ISBN 5-05-000945-6.

Aiheesta muualla

  • Pauluskoin kaupungin esittely (englanniksi)
  • Pauluskoin kaupunki Pietari-tietosanakirjassa (venäjäksi)
  • Pavlovskin palatsialue Pietari-tietosanakirjassa (venäjäksi)
  • Pauluskoin kunnallishallintoalueen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
  • Pauluskoin kaupungin esittely (venäjäksi)
  • Pavlovskin palatsimuseon sivusto (venäjäksi)
  • n
  • k
  • m
Keskinen
Kaukoitä
Pohjois-Kaukasia
Luoteinen
Siperia
Eteläinen
  • Läntinen Kaukasus
Volga
1Yhdessä Mongolian kanssa. 2Yhdessä Liettuan kanssa. 3Yhdeksän muun maan kanssa.
  • n
  • k
  • m
Amiraliteetti
  • Kolomna
  • Sennoi
  • Amiraliteetti
  • Semjonovski
  • Izmailovskoje
  • 6. kunnallishallintoalue
Vasilinsaari
  • 7. kunnallishallintoalue
  • Gavan
  • Vasiljevski
  • Morskoi
  • Alaissaari
Viipuri
Kalinin
  • Rastaala
  • Akademitšeski
  • Suomi
  • 21. kunnallishallintoalue
  • Piskarjovka
  • Severnyi
  • Prometei
Kirov
  • 25. kunnallishallintoalue
  • Uljaala
  • Taasnoi
  • Autuansaari
  • Narva
  • Krasnenkaja retška
  • Morskije vorota
Kolpina
Krasnogvardeiski
Kraassela
Kronstadt
Kurort
Moskova
  • Moskovskaja Zastava
  • Gagarinskoje
  • Novoizmailovskoje
  • 47. kunnallishallintoalue
  • Zvjozdnoje
Neva
  • Nevskaja zastava
  • 50. kunnallishallintoalue
  • Obuhovo
  • Tuntia
  • 53. kunnallishallintoalue
  • 54. kunnallishallintoalue
  • Neva
  • Okkervil
  • 57. kunnallishallintoalue
Petrograd
  • Korpisaari
  • Koivusaari
  • Kronverkskoje
  • Posadski
  • Tškalovski
  • Vvedenski
Pietarhovi
Primorje
  • Lahti-Olkina
  • 65. kunnallishallintoalue
  • Tšornaja retška
  • Komendantski aerodrom
  • Ozero Dolgoje
  • Juntolovo
  • 70. kunnallishallintoalue
  • Revonnenä
Puškin
Frunze
  • Volkovskoje
  • 72. kunnallishallintoalue
  • Kupsila
  • Georgijevski
  • 75. kunnallishallintoalue
  • Balkanski
Pietarin keskusta
  • Dvortsvyi
  • 78. kunnallishallintoalue
  • Liteinyi
  • Smolninskoje
  • Ligovka-Jamskaja
  • Vladimirski