Mynämäen rautatieasema

Mynämäki
Virmo
Perustiedot
Lyhenne Myn[1]
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°39.04′N, 021°57.85′E
Osoite Ratatie 33, 23100 Mynämäki
Kunta Mynämäki
Etäisyydet Turku 30 km
Uusikaupunki 35 km
Avattu 1.9.1923[1]
Lakkautettu ei
 • henkilöliikenne  1.1.1993[1]
 • tavaraliikenne  1.6.2002[1]
Asemarakennus
Tyyppi Puurakenteinen, kaksikerroksinen V luokan asemarakennus
Suunnittelija Jarl Ungern[1]
Materiaali puu
Rakennettu 1923[1]
Ratapiha
Raiteisto pääraide ja sivuraide
Turku–Hangonsaari
Km   Lyh. Liikennepaikat
70,0 Hgs Hangonsaari
68,0 Hepokari
67,7 Esso Esso
67,5 Hepokarin satama
66,8
66,1 Kt Kalaranta
Seututien 196 alitus
65,1 Ukp Uusikaupunki
61,5 Halola
60,3 Petes
57,3 Klt Kalanti
55,7 Vel Vellua
52,1 Mrj Maarjärvi
49,6 Kmk Kiimkallio
46,6 Rhm Rahkmala
44,7 Vnl Vinkkilä
42,5 Uh Uhlu
39,6 Kkä Kirkkomäki
36,~ Pyheen saha
35,8 Htm Hietamäki
35,0 Laajoki
34,3 Uni Unikankare
32,7 Kaarleinen
31,2 Vll Vallainen
30,6 Mynäjoki
30,0 Junnilan konepaja
29,9 Myn Mynämäki
26,9 Nut Nutturla
25,2 Mah Mahala
23,1 Vainoinen
22,2 Pmä Pohjamäki
21,0 Nsn Nousiainen
20,0 Alistupa
19,5 Hirvijoki
18,8 Kairinen
17,7 Mku Masku
16,8 Kankainen
16,6 Maskunjoki
16,8 Maskun teollisuusalue
16,2
14,1 Jonkkunen
13,2 Piuha
Seututien 192 tasoristeys
11,2 Mke Miekelä
9,4 Vatsela
8,6  Naantaliin
8,2 Rai Raisio
7,3 Krr Kerrola
Kantatie 40:n ylitys
6,4 Nes Neste
10,7 Vie Viheriäinen
Seututien 185 alitus
5,4
4,7 Iha Ihala
7,1 Pernon telakka
3,9 Turkuhalli
Seututien 185 ylitys
3,8
3,7 Raisionjoki
3,2 Jrk Jyrkkälä
2,5 Pahaniemi
Pansion telakka
Kantasatama
0,8 Tkut Turku tavara
Tus Turku satama
Valtatie 8:n ylitys
0,0 Tku Turku päärautatieasema
Valtatie 9:n alitus
 Toijalaan
 Helsinkiin
Merkkien selitykset
Infobox OK

Mynämäen rautatieasema (lyh. Myn, ruots. Virmo järnvägsstation) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Turku–Hangonsaari eli Uudenkaupungin radalla. Liikennepaikka sijaitsee Asemanseudun kylässä Mynämäen kunnassa, noin neljä kilometriä kunnan keskustaajaman lounaispuolella.

Historia

Liikennepaikka on avattu liikenteelle 1. syyskuuta 1923, jolloin radan ensimmäinen osuus Turusta Mynämäelle asti valmistui.[1][2] Myös itse asemarakennus valmistui samana vuonna. Rata Mynämäeltä Uuteenkaupunkiin saatiin valmiiksi puolestaan vuotta myöhemmin, vuonna 1924. Asemanseudulle muodostui rautatieaseman ja Junnilan konepajan myötä oma taajamansa, jossa oli 1960-luvulla yli 400 asukasta.[1]

Henkilöliikenne Mynämäen asemalla lakkautettiin vuoden 1993 alussa, yhtä aikaa koko radan kanssa. Myös kaupallinen tavaraliikenne lakkautettiin vajaa kymmenen vuotta tämän jälkeen, 1. kesäkuuta 2002.[1][2] Vuodesta 2008 liikennepaikka on ollut miehittämätön junakohtauspaikka, ja liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan kaukokäytöllä.[1][3] Liikennepaikka on myös ainoa junakohtauspaikka Turun ja Uudenkaupungin välillä, sillä Raisiossa ei voi järjestää junakohtauksia vaihdeyhteyden puuttumisen vuoksi.[4]

Kesäkuussa 2022 Mynämäellä järjestettyä Jukolan Viesti suunnistuskilpailua varten VR liikennöi asemalle viikonlopun ajan kaukoliikenteen junavuoroja Turun asemalta. [5]

Rautatieasema

Mynämäen kaksikerroksisen klassistisen V luokan asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern, ja se valmistui 1923.[1] Asemarakennus on rakennettu tyyppipiirustusten peilikuvana,[6] ja se on Raision ja Nousiaisten asemien ohella yksi rataosan suurimmista.[7] Asemarakennus oli syksyyn 2008 saakka liikenteenohjauksen käytössä sekä asuinrakennuksena.[1]

Vuonna 2007 asema siirtyi Senaatti-kiinteistöjen myyntikohteeksi, myyntiin tulivat 1,86 hehtaarin tontilla sijaitsevat kahdeksan rakennusta: asemarakennus, tavaramakasiini, parivahtitupa, sauna-pesutupa-leivintupa, maakellari, liiteri, navetta ja autotalli.[8] Saaduista tarjouksista huolimatta Senaatti-kiinteistöt viivytteli aseman myynnissä, sillä sitä arveltiin tulevaisuudessa tarvittavan paikallisjunaliikenteessä, eikä vanhoja radanhallintalaitteistoja ollut siirretty tiloista pois, joten kohde poistettiin myynnistä.[9] Asema-alue tuli uudelleen myyntiin keväällä 2011.[10] Asema-alue rakennuksineen on nykyisin asuinkäytössä.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. ↑ a b Liikennepaikkahaku (haku termeillä "Lyhenne: Myn") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 11.2.2009.
  3. ↑ Rataverkon kuvaus 1.1.2009 (PDF) (4.2. Kauko-ohjatut radat, s. 34.) F2/2009. 1.1.2009. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 11.2.2009.
  4. ↑ Teemu Vehkaoja: Kuva 59776: Vanha Raision junasuorittajan ilmaisintaulu vaunut.org. 25.7.2008. Vaunut.org. Viitattu 22.11.2009.
  5. ↑ SAAPUMINEN - Lukkari-Jukola 2022 jukola.com. Viitattu 18.1.2023.
  6. ↑ Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset Turku–Uusikaupunki (kohta Mynämäki) mikanhuone.com. Viitattu 11.2.2009.
  7. ↑ Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset (kohta Turku–Uusikaupunki) mikanhuone.com. Viitattu 11.2.2009.
  8. ↑ Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Sari Honkasalo: Kalannin, Maskun ja Vehmaan asemakaupat tehty. Vakka-Suomen Sanomat, 21.4.2008. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Mynämäen rautatieasema myyntiin. Vakka-Suomen Sanomat, 31.3.2011, s. 19.

Aiheesta muualla

  • Kuvia Mynämäen rautatieasemasta Vaunut.org -sivustolla