Juhani Ihalainen

Juhani (Juhana) Ihalainen (1. heinäkuuta 1799 Rautalampi – 5. tammikuuta 1856 Rautalampi) oli suomalainen kansanrunoilija.[1]

Henkilöhistoria

Riitta Raatikaisen aviottomana lapsena syntynyt Ihalainen joutui jo lapsena kerjuulle. Vartuttuaan aikuiseksi hän oli ensin kuusi vuotta renkinä ja sairastuttuaan ryhtyi räätäliksi. Sairaus esti kuitenkin lopulta myös räätälinä toimimisen ja 1820-luvulta alkaen Ihalainen joutui elämään ruotuvaivaisena elämänsä loppuun saakka.[1]

Kirjallinen tuotanto

Ihalaisen runoista kuusi: Tupakkiruno, Ylistysruno Kirjavaiselle, Naimaruno, Toholahden markkinoista, Talkousruno ja Runo itsestänsä ilmestyi painettuna Elias Lönnrotin Mehiläinen-aikakauslehdessä vuosina 1836-1837.[1] Ihalaisen runoja on ilmestynyt myös kokoomateoksessa Juhana Ihalaisen runoja, toimittaja Vihtori Laurila (Peuran Museosäätiö, Rautalampi 1962).

Juhani Ihalaisen runoja

  • Tupakkiruno
  • Kiitosruno Kirjavaiselle
  • Naimaruno
  • Toholahden markkinoista
  • Talkousruno
  • Runo itsestänsä, ensimmäinen versio 1831, myöhemmin vielä uusi versio
  • Runo Viitasaaren noidista
  • Keisarin armoteoista, 1850
  • Herrain hevosen-ajosta
  • Talonpojan tyttärille
  • Laulut Näljästä ja kalliista ajasta v. 1832

Lähteet

  • Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Kustavi Grotenfelt: Kahdeksantoista runoniekkaa. Valikoima Korhosen, Lyytisen, Makkosen, Kymäläisen, Puhakan, Räikkösen y.m. runoja ja lauluja. SKS:n kirjapaino 1889 (e-tekstinä Projekti Lönnrotin sivulla

Viitteet

  1. ↑ a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, II osa: F–I, s. 542. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929.

Aiheesta muualla

  • Yrjö Teppo : Runoilijahautoja Rautalammin hautausmaalla, Suomen Kuvalehti, 29.09.1928, nro 40, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot